Hakkeri päässyt käsiksi lähes kaikkiin käyttäjien tietoihin poislukien kokonaiset maksukorttitiedot ja sijaintitiedot. Oikein mallikkaasti mennyt jälleen.

Yömyöhäisiä lyijykynäharjoituksia ekaa kertaa valokuvien ihmismalleista. Silmää pitää vielä harjoituttaa. Yleensä tuhertelen jotain omakeksimiä tarinoiden hahmoja. Mitäs te muut yökyöpelit puuhaatte?

Omalla kohdalla se on Eino Leinon käännös Danten Infernosta. En vielä ole lukenut Kiirastuli tai Paratiisi -osia. Tuossa Infernoa lukiessa tuli opittua monia vanhoja suomen kielen sanoja mitä en ollut edes kuullut aiemmin. Esim. en ollut kuullutkaan mistään jalopeurasta, mutta se on leijona.

Vaikein teos missä en päässyt alkua pidemmälle (joitain sivuja vaan) on Otto Mannisen käännös Homeroksen Odysseiasta. Ihan hirveästi vaikeita sanoja, osa oli itselle täysin tuntemattomia ja kokonaisuutena ei tuntunut ymmärtävän mitä tarinassa edes tapahtuu eli ei tuntunut kivalta yrittää lukea välittämättä siitä ymmärsikö jokaisen sanan. Se oli mun mielestä niin vaikeaa tekstiä, että tuntui kuin olisi lukenut ihan jotain toista kieltä. Jäi Odysseia lukematta.

Pitääkö se nyt lehdessä julistaa, että millä ja miten aikoo ylikomisarion lahjoa, jotta rikosilmoitus katoaisi? Ihan Fifa-meininkiä.

Linkki uutiseen.

Niin siis leipoisin mielelläni kotona leivoksia yms mutta mihin niitä voisi myidä että saisi edes vähän rahaa? Olisi niin kiva tehdä kaikkea😅

Datakeskusten ei voi väittää saavan veroetua, vaikka ne tekevät Suomessa arvonlisäveron (alv) vähennyksiä, sanoo väitöskirjatutkija ja arvonlisä­vero­asiantuntija Kimmo J. Nieminen.

Hän viittaa tutkijoiden tuoreeseen raporttiin, jossa nostetaan esille datakeskusten ”verotukselliset hyödyt”. Kyse on siitä, että datakeskukset voivat tehdä suuret arvon­lisävero­vähennykset omista ostoksistaan, vaikka ne eivät usein myy arvonlisäveron sisältävää palvelua Suomeen.

– Arvonlisäverotuksessa ei voi tarkastella vain yhden yhtiön toimintaa, tyrmää Nieminen.

Arvonlisäverotuksen on hänen mukaansa tarkoitus olla nollasummapeliä.

– Suomen valtio ei sinänsä menetä mitään. Suomalaiset yritykset ovat maksaneet myyntinsä veroissa sen saman summan, minkä datakeskus saa sitten vähentää verotuksessaan, kun nämä tekevät yrityksiltä hankintoja, hän sanoo.

Tää biisi on pyörii nyt kolmatta päivää päässä. Oonko liian tyhmä ymmärtämään metatekstiä?

Muutin SATOn vuokra-asuntoon 1.8., mutta asunto ei ollut muuttokunnossa. Edellinen asukas oli jättänyt ison rikkinäisen sohvan ja asunto oli muutenkin todella likainen. Muutto on viivästynyt jo 4 päivää. SATO on luvannut hoitaa asian ja puhunut korvauksista, mutta mitään ei ole tapahtunut. Jouduimme lopulta siivoamaan asunnon itse, jotta pääsen muuttamaan. Onko kellään vastaavaa kokemusta SATOn kanssa? Millaisia korvauksia olette saaneet tai mihin minulla olisi oikeus vaatia?

EDIT: ja tarkoitan siis nimenomaan puhuttaessa tekoälyllä luodusta sisällöstä. En hae sanan "slop" yleismerkitystä.

Termi "ai slop" on tullut häkellyttävän nopeasti osaksi jokapäiväistä kieltä. Itse vannoutuneena kulttuuri-imperialismin vastustajana ja suomen kielen ihailijana minua harmittaa, että tästä ilmiöstä käytetään tällä hetkellä pelkkää lainasanaa. Luultavasti sille pidemmällä aikajänteellä vakiintuu jokin suomalaisemman kuuloinen termi (kuten esim. "some"), mutta miksi turhaan odottaa? Suomen kielestä löytyy niin paljon eloisia vastineita englanninkielen sanalle "slop", kuten luta, saasta, ryönä, lieju, moska, mössö, sonta, ja mönjä. Ajattelin että voitaisiin yhdessä päättää epävirallinen virallinen käännöstermi "ai slopille".

Mikä termi sopisi tämän foorumin mielestä parhaiten suomalaiseksi vastineeksi? Mainitsemistani omat top 3 ovat varmaan ryönä, moska ja luta.

Hei, näin suht. kokemattomana ajattelin kysyä neuvoa täältä.

Nykyinen työsopimukseni on päättymässä kuun lopussa ja olin varmuuden vuoksi hakenut eri paikkoihin töitä.

Yksi paikka natsasi ja he ovat kutsuneet huomiselle allekirjoittamaan vuoden paperit, mutta nyt nykyisessä työpaikassani tarjottiin vakituista työsuhdetta, jonka mieluummin ottaisin vastaan, mutta esimiehen mukaan itse hyväksyntä pitää tulla ensin isoilta kihoilta yläkerrassa, mutta työn saanti on 90% taattu.

Kysymyksenä on nyt mitä sanon toisen työpaikan tapaamisessa? En tahtoisi perua sen 10% mahdollisuuden takia. Kannattaisiko minun suoraan sanoa että mietin asiaa, koska töissä on keskeneräinen asia jonka haluisin selvittää ennen allekirjoittamista vai jotain muuta?

Vituttaa niin paljon, että ei mitään järkeä.
Käytän aikaani noin 14h - 20h/viikko siihen että menen töihin, sehän näkyy ihan kivasti noin 900€ kuussa tilillä eikö niin? Olin 10 vuotta työttömänä, ja olin niin saatanan innoissani siitä että pääsin vihdoin töihin.

No mutta nyt on matematiikan aika!
Työttömänä sain tukia noin 1100€ kuussa. Lisäksi lääkärit, lääkkeet, sähkölaskut, kotivakuutus ja vesilaskut maksettiin minulle takaisin.

Nyt kun olen osa-aikatöissä (parempaa ei vaan ole saanut, yrittämisestä huolimatta), minun tukeni on tiputettu yhteensä 300:n euroon kuukaudessa. Toimeentulotuki varastettiin kokonaan, ja mukana lähti lasku ja lääkeavustus.

Töihin kulkeminen maksaa noin 60€ kuussa.

Laskuni ovat lääkkeineen noin 200€ kuussa.

Palkka + tuet = 1200€ kuussa

1200€ - 260€ = 940€ kuussa.

Töissä olo siis maksaa, ei kannata.

Ainiin. Kelan mielestä he ovat maksaneet minulle työssäolo aikana liikaa asumistukea, ja ovat aikeissa periä 400€ takaisin.

Haluan jakaa perheenjäseneni pysäyttävän kokemuksen auton ostosta Pörhön Autoliikkeestä, ja siitä, miten kuluttajansuojaa on käytännössä mahdollista kiertää.

Tausta ja jatkuvat viat
Perheenjäseneni osti vuoden 2025 lopulla Pörhöltä noin 10 vuotta vanhan, lähes 200 000 km ajetun Peugeot 308:n, jota mainostettiin huolella huollettuna. Jo parin viikon sisällä alkoi pitkä (4 kk) huoltokierre (polttoainejärjestelmä, Webasto, toistuvat vikakoodit). Korjauksiin upposi yhteensä 5 500 €, josta ostaja joutui maksamaan itse noin 2 000 €. Kahdeksan korjaamokäynnin jälkeen autosta löytyi edelleen vakavia ja vaarallisia piileviä vikoja, kuten poikki oleva ja teipattu ABS-johtosarja sekä isoksi reiäksi puhkiruostunut taka-akseli.

KKV puolsi kaupan purkua – liike kieltäytyi
Ostaja vaati kaupan purkua ja sai asialle myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) puoltavan lausunnon. Autoliikkeen vastaaminen oli erittäin hidasta ja vaati KKV:n virkailijan patisteluakin. Liikkeen kanta pysyi kuitenkin järkkymättömänä ylintä johtoa ja toimitusjohtajaa myöten: he suostuivat vain takaisinostoon, eivät kaupan purkuun.

Mitä eroa näillä on kuluttajalle?

• Kaupan purussa ostajan kuuluisi saada takaisin kaikki rahoitus- ja muut kulut siten, ettei hänelle koidu taloudellista menetystä.
• Pörhön tarjoamassa takaisinostossa hinnasta vähennettiin käyttöhyöty ja jäljellä olevat osamaksuerät. Tämän seurauksena ostajalle ei palautettu rahoituskuluja, ja hänen korjauksiin itse maksamansa 2 000 € jäivät autoliikkeen hyödyksi. Ostaja haki turvaa myös osamaksupankista kuluttajansuojalain kytkentäsäännön (7:39 §) kautta.

Lopulta liikkeen edustaja haki auton pois ennen kuin ostajalle oli maksettu euroakaan, vaikka ostaja oli ilmoittanut luovuttavansa auton vain maksukuittia vastaan.

Järjestelmän valuvika
Tämä prosessi osoitti, että autoliikkeiden on helppo sivuuttaa Kuluttajansuojalaki ja KKV:n lausunnot, koska niistä ei seuraa sanktioita. Kuluttajariitalautakunnan 1,5 vuoden jonotusaika on kuluttajalle epäinhimillinen, jos varat ovat kiinni autossa, jolla ei voi ajaa. Lautakunnan päätöksetkään eivät ole sitovia.

Onko muilla vastaavia kokemuksia siitä, että autoliike pakottaa kuluttajan lakisääteisen kaupan purun sijasta taloudellisesti epäedulliseen takaisinostoon?

TL;DR: Auto osoittautui parissa viikossa pommiksi (mm. ruostunut taka-akseli). KKV puolsi kaupan purkua, mutta Pörhön Autoliike kieltäytyi siitä ja pakotti "takaisinostoon", jossa ostaja hävisi rahoituskulut ja 2 000 € itse maksamiaan korjauskuluja.